SSI-opetus

SSI-opetus (socio-scientific issues) on luonnontieteiden parissa kehitetty opetuksellinen lähestymistapa, jossa oppilaiden oppimista tuetaan linkittämällä oppisisällöt oppilaan arkielämään, todellisiin tilanteisiin sekä sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiinsa. SSI-opetuksen päätavoite on kasvattaa oppilaista kansalaisia, jotka kykenevät hyödyntämään koulussa opittuja tietoja ja taitoja omassa elämässään sekä erilaisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa. SSI-opetus on oppilaskeskeinen ja oppilaita aktivoiva lähestymistapa (Sadler 2011a, Forbes & Davis 2007).

Lääkekasvatusta SSI-opetuksen (socio-scientific issues) periaatteita noudattaen

Lähde: Hämeen-Anttila K, Vainio K, Hartikainen-Ahia A. Kokemuksia lasten lääkekasvatuksesta. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 1/2013.

Lääkekasvatussivujen opiskelukokonaisuuksien rakenne: Skenaariosta päätöksentekoon

Lääkekasvatussivujen opiskelukokonaisuudet on rakennettu kolmivaiheisiksi SSI-opetuksen rakenteen mukaisesti: lähtötilanne- eli skenaariovaihe, tutkimus- tai ongelmanratkaisuvaihe ja päätöksentekovaihe.

Vaihe 1: Skenaariovaihe

SSI-opetuksen mukainen lääkekasvatus ei ala suoraan oppisisältöjen opettamisesta, vaan teemalla tai aihepiirillä, joka linkittää oppisisällön lasten arkielämään ja todellisiin lääkkeiden käyttöön liittyviin tilanteisiin. Tätä opiskeluprosessin aloittavaa vaihetta kutsutaan lähtötilanne- eli skenaariovaiheeksi. Skenaariovaihe antaa ”alkusykäyksen” lääkekasvatukseen liittyvien aiheiden opiskeluun ja aloittaa opiskeluprosessin sekä parhaimmillaan johtaa laadukkaisiin oppimistuloksiin (kuvio).

Opiskelukokonaisuuksien rakenne

Skenaariovaiheen keskeisin tavoite on oppilaiden motivointi ja kiinnostuksen herättäminen opiskeltavaa aihetta kohtaan. Oppilaat motivoituvat ja kiinnostuvat parhaiten, jos he kokevat aiheen itselleen merkittäväksi. Oppisisällöt on siis linkitettävä autenttisiin elämän tilanteisiin (Holbrook & Rannikmae 2011, Sadler 2011b). Opettajalle tällaisten linkkien löytäminen saattaa olla aluksi haastavaa. Skenaariovaiheen suunnittelua helpottaa, jos opettaja kysyy itseltään, mihin oppilaani tarvitsevat kulloinkin käsillä olevaa lääkekasvatuksen oppisisältöä. Vinkkejä teemoihin, jotka liittävät oppisisällöt lasten elämysmaailmaan voi löytyä muun muassa Fimean lääkekasvatussivuilta, sanomalehdistä ja aikakausjulkaisuista.

Kun oppisisällön ja lasten arkielämän linkittävä teema on löytynyt, voidaan yhdistävästä teemasta laatia kehyskertomus, joka voi olla aito lääkkeiden käyttöön liittyvä arkielämän tilanne tai sitä jäljittelevä tarina. Kehyskertomukset tulisi rakentaa siten, että ne sisältävät aitoja ongelmia. Hyvät skenaarion ongelmat ovat tarpeeksi monitahoisia.

Koska oppilaat ottavat kantaa skenaariovaiheessa esitettyihin ongelmiin oman ennakkotietämyksensä pohjalta, tulisi esitettyjen ongelmien olla sellaisia, että oppilaat voivat keskustella niistä sen hetkiseen tietämykseensä nojautuen. Skenaariovaiheessa esitetyt kannanotot ovat merkityksellisiä, koska ne paljastavat sekä opettajalle että oppilaille itselleen, mitä oppilaat tietävät kyseisestä aiheesta. Skenaarion tulisi innostaa oppilaita lisätiedon hankkimiseen ja lääkekasvatukseen liittyvien oppisisältöjen opiskelun. Skenaarion sisältämiin ongelmiin pyritään löytämään vastauksia seuraavassa opiskeluvaiheessa (Holbrook & Rannikmae 2011, Sadler 2011b).

Vaihe 2: Oppilaiden tutkimukset ja ongelmanratkaisutehtävät

Tutkimuksenteko- tai ongelmaratkaisuvaiheessa oppilaat rakentavat ymmärrystään opiskelun kohteena olevasta aiheesta. Oppilastehtävien lähtökohtana toimivat skenaariovaiheessa esitetyt ongelmat, joihin oppilaat etsivät vastauksia pienoistutkimuksia tai ongelmanratkaisutehtäviä tekemällä (Holbrook & Rannikmae 2011, Sadler 2011b). 

Oppilaiden tutkimustehtävien avoimuus voi vaihdella. Suljetuimmissa tutkimuksissa opettaja antaa oppilaille kysymykset valmiina ja kertoo, miten tutkimus toteutetaan. Avoimemmissa tutkimuksissa oppilaat puolestaan saavat itse muodostaa kysymyksensä ja toteuttaa tutkimuksensa haluamallaan tavalla. Tutkimuksentekovaiheeseen voi liittyä monenlaista oppilaiden aktiivista toimintaa, kuten tutkimuksen suunnittelua, käytännön toteutusta, johtopäätöksien ja tulkintojen tekemistä sekä tutkimusongelmiin vastaamista (Hartikainen 2007). Tutkimuksia tehdessään oppilaat voivat hyödyntää lääkekasvatussivujen tietoja sekä ammattilaisten asiantuntemusta. 

Myös oppilaille laaditut ongelmanratkaisutehtävät voivat olla tarkkaan ohjeistettuja tai väljempiä tehtävänantoja. Ongelmanratkaisutehtäviinkin liittyy usein tiedonhankintaa sekä johtopäätösten ja tulkintojen tekoa. Tutkimus- ja ongelmanratkaisuvaihe kehittää oppilaiden valmiuksia hankkia tietoa lääkkeistä ja niiden käytöstä sekä arvioida kriittisesti lääkkeisiin liittyvän tiedon luotettavuutta, mikä on yksi lääkekasvatuksen keskeisistä tavoitteista.

Tutkimuksenteko- tai ongelmaratkaisuvaiheen opiskelussa korostetaan oppilaskeskeisyyttä, vuorovaikutustilanteita ja yhteisöllisyyttä (Holbrook & Rannikmae 2011, Sadler 2011b). Opiskelussa tulisikin pyrkiä yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Yhteisöllisissä oppimisprosesseissa hankitut taidot, kuten keskustelutaidot, voivat kehittää lapsen taitoja keskustella lääkkeiden käyttöön liittyvistä asioista myös muissa konteksteissa, kuten lääkärin vastaanotolla tai apteekissa.

Vaihe 3: Päätöksentekovaihe

Päätöksentekovaiheessa oppilaat soveltavat edellisessä vaiheessa opittuja tietoja ottamalla uudelleen kantaa skenaariossa esitettyihin ongelmiin. Tämä vaihe voidaan toteuttaa erilaisilla opetusmenetelmillä, kuten ryhmäkeskustelujen, kirjallisten tehtävien, väittelyn tai roolileikin avulla. Skenaariossa esitettyyn ongelmaan ei yleensä ole yhtä oikeaa vastausta, vaan tärkeintä on oppilaiden perustellut argumentit, jotka pohjautuvat oppilaiden uuteen käsitteelliseen ymmärrykseen opiskeltavasta asiasta. Päätöksentekovaiheessa mallinnetaan tosielämän päätöksentekotilanteita, jotka liittyvät lääkkeiden käyttöön. Oppilaiden esittämät argumentit ja niiden perustelut kertovat siitä, mitä oppilaat ovat oppineet lääkkeiden oikeasta käytöstä opiskeluprosessin kuluessa. Oppilaiden tulisi myös tietoisesti vertailla skenaariovaiheessa esitettyjä näkemyksiään päätöksentekovaiheen käsityksiinsä. Näin oppilaat pystyvät reflektoimaan käsitystensä muuttumista ja omaa oppimistaan (Holbrook & Rannikmae 2011, Sadler 2011b).

Mitä lääkekasvatuksen tavoitteita SSI-opetuksella voidaan saavuttaa?

SSI-opetuksen merkitystä oppilaiden oppimistuloksiin on tutkittu pääasiassa luonnontieteiden opetuksen ja oppimisen tutkimuksissa. Näiden tutkimusten mukaan SSI-opetus on motivoinut ja innostanut oppilaita opiskelemaan opiskelun kohteena olevia aiheita (Dawson 2011,  Evagorou 2011, Simon & Amos 2011). Opetuksen on havaittu kehittävän oppilaiden kognitiivisia taitoja, kuten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä sekä argumentointi- ja päätöksentekotaitoja (Sadler 2011b, ks. myös Eastwood, Schlegel & Cook 201, Evagorou, Sadler & Tali 2011, Sadler, Klosterman & Topcu 2011). Oppilaat ovat myös oppineet käyttämään hankittuja tietoja arkielämän ongelmien ratkaisuissa sekä reflektoimaan omaa oppimistaan (Sadler 2011b, ks. myös Dawson 2011). Opetuksen etuina on pidetty myös sitä, että oppilaat ovat oppineet oppiaineen taustalla olevan tieteenalan tiedonhankinta- ja tutkimuksentekomenetelmiä (Wong, Wan & Cheng 2011). Lisäksi on havaittu, että SSI-opetuksen jälkeen oppilaat ovat tulleet tietoisemmiksi aihepiiriin liittyvistä sosiaalisista ja eettisistä kysymyksistä (Dawson 2011, Eastwood, Schlegel & Cook 2011, Zeidler, Applebaum & Sadler  2011).

SSI-opetuksen periaatteita noudattavalla lääkekasvatuksella voidaan saavuttaa koulujen lääkekasvatukselle asetettuja tavoitteita: 1) SSI-opetuksen avulla voidaan motivoida lapsia ja nuoria lääkkeiden oikean käytön opiskeluun, 2) lähestymistapa ohjaa oppilaita aktiiviseen tiedonhankintaan, jolloin he harjaantuvat sekä hankkimaan lääkkeisiin liittyvää tietoa että kriittisesti arvioimaan tietojen luotettavuutta, 3) kaikki opiskelun vaiheet aktivoivat oppilaita keskustelemaan lääkkeiden käyttöön liittyvistä asioista ja 4) lähestymistapa opettaa päätöksentekotaitoja, joita tarvitaan lääkkeiden oikeassa käytössä.

Lähteet:

Dawson VM. A Case Study of Impact of Introducing Socio-scientific Issues into a Reproduction Unit in a Catholic Girls´ School. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer, 2011; 313–45.

Eastwood JL, Schlegel WM, Cook KL. Effects an Interdisciplinary Program on Students´ Reasoning with Socioscientific Issues and Perceptions of Their Learning Experiences. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer, 2011; 89–126.

Evagorou M. Discussing a Socioscientific Issues in a Primary School Classroom: The Case of Using a Technology-Supported Environment in Formal and Nonformal Settings. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer, 2011; 133–159.

Evagorou M, Sadler TD, Tali T. Metalogue: Assessment, Audience, and Authenticity for Teaching SSI and Argumentation. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer, 2011; 161–6.

Forbes CT, Davis EA. Exploring preservice elementary teachers´ critique and adaption of science curriculum materials in respect to socioscientific issues. J Sci Educ 2007; 17 (8-9), 829–54.

Hartikainen A. Seitsemäsluokkalaisen oppilasryhmän interpsykologiset oppimisprosessit tutkivan oppimisen kontekstissa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 124. 2007.

Holbrook J, Rannikmae M. Guidebook for Providers of Continuous Professional Development within PROLILES. University of Tartu. 2011.

Sadler TD. Situating Socio-scientific Issues in Classrooms as a Means of Achieving Goals of Science Education. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer, 2011a;1–9.

Sadler TD. 2011b. Socio-scientific Issued-Based Education: What We Know About Science Education in the Context of SSI. Teoksessa T. D. Sadler (toim.) Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. New York: Springer, 2011b; 355–69.

Sadler TD, Klosterman ML, Topuco MS. 2011. Learning Science Content and Socio-scientific Reasoning Through Classroom Explorations of Global Climate Change. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer, 2011; 45–77.

Simon S, Amos R. Decision Making and Use of Evidence in a Socio-scientific Problem on Air Quality. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer, 2011;167–192.

Wong S L, Wan Z, Cheng MMW. Learning Nature of Science Through Socioscientific Issues. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer,2011; 245–69.

Zeidler DL, Applebaum SM, Sadler TD. Enacting a Socioscientific Issues Classroom: Transformative Transformations. Kirjassa: Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research. Toim. Sadler TD, New York: Springer, 2011;277–305.