Suun kautta otettavat lääkemuodot

Suun kautta ingressi

Yleisimmin lääkkeet otetaan suun kautta: tabletteina, kapseleina ja oraalinesteinä. Lääkkeen otto suun kautta on varsin helppoa ja lääkkeen vaikutus saavutetaan suhteellisen nopeasti. Lääke niellään, minkä jälkeen se kulkeutuu mahalaukkuun ja siitä edelleen ohutsuoleen. Mahalaukussa ja ohutsuolessa lääke ensin hajoaa ja liukenee. Vasta tämän jälkeen se pystyy imeytymään verenkiertoon ja kulkeutumaan vaikutuspaikkaansa.

Suun kautta otettavat lääkemuodot

Tabletit

Tabletit ovat yleisin käytössä oleva lääkemuoto. Tablettilääkitystä käytetään lähes kaikkien sairauksien hoidossa yhtenä lääkemuotona. Kouluikäiset lapset ja nuoret saavat antibioottikuurinsa, allergialääkkeensä sekä särky- ja kuumelääkkeensä yleensä tabletteina.

Kyky niellä tabletteja on hyvin yksilöllinen. Tabletin otto saattaa onnistua jo kaksivuotiaalta ja toisaalta tuottaa vaikeuksia vielä yläkoululaiselle ja aikuisellekin. Tabletin nielemistä voi helpottaa pään pitäminen niellessä hieman eteenpäin taivutettuna tai kurkun kevyt silittäminen alaspäin, mikä voi saada aikaan nielemisrefleksin. Jotkut lapset nielevät lääkkeen helpommin esimerkiksi jugurtin seassa. Tällöin tabletti kannattaa laittaa niin pieneen määrään jugurttia, että lapsi voi niellä sen kerralla. Heti lääkkeen nielaisun jälkeen lapsen on hyvä juoda ainakin lasillinen vettä. Näin ehkäistään tabletin tarttuminen ruokatorveen, jossa se voi aiheuttaa ärsytystä.

Joskus tabletin puolittaminen saattaa helpottaa lääkkeen ottamista. Kaikkia tabletteja ei kuitenkaan saa puolittaa eikä murskata (taulukko 1). Pakkausselosteesta voi tarkastaa, saako tabletin puolittaa tai murskata. Tablettien jakaminen on suositeltavaa yleensä vain jakouurretta pitkin. Tabletin jakaminen tai murskaaminen voi tuoda esiin lääkkeen pahan maun sekä vaikuttaa lääkkeen tehoon. Paha maku voi tulla myös esiin, jos tablettia pitää liian kauan suussa.

Tabletit säilyvät huoneenlämmössä pakkauksessa ilmoitettuun päivämäärään saakka. Yleensä tabletit säilytetään huoneenlämmössä (18–25 asteessa) ja kuivassa paikassa.

TAULUKKO 1: Erilaisia tabletteja

Tabletti

Käyttö

Erityishuomioita

Enterotabletti

Niellään kuten tavallinen tabletti.

Tabletti on päällystetty niin, että se vapauttaa lääkeaineen vasta ohutsuolessa. Tarkoituksena on estää lääkkeen tehon menetys mahalaukussa.

EI SAA PUOLITTAA EIKÄ MURSKATA.

Depottabletti

Niellään kuten tavallinen tabletti, ellei ole toisin mainittu.

Tabletti on päällystetty niin, että lääkeaine vapautuu siitä hitaasti ja siksi vaikuttaa pidempään. Näin lääkettä ei tarvitse annostella niin useasti.
EI SAA PUOLITTAA EIKÄ MURSKATA. Tabletti voi olla valmistettu pienistä päällystetyistä rakeista. Silloin sen yleensä voi puolittaa, mutta ei murskata. Itse tabletti ei ole tällöin päällystetty.

Dispergoituva tabletti eli hajoava tabletti

Annetaan sulaa kielen päälle tai sekoitetaan
pieneen määrään nestettä ja niellään.

 

Poretabletti

Liuotetaan veteen ja niellään.

Tabletti poreilee vapauttaessaan hiilidioksidia.

Purutabletti

Pureskellaan ja niellään.

 

Imeskelytabletti

Imeskellään

 

Kapselit

Jotkut lääkkeistä voidaan antaa kapseleina. Kapseleissa lääkeaine on kapselikotelon sisällä. Kapseleita käytetään pääpiirteissään samoin kuin tabletteja.

Kapseli laitetaan suuhun ja niellään vesilasillisen kera. Jotkut kapselit voidaan avata, jolloin vain niiden sisältämä lääkeaine nautitaan. Näin vältytään nielemisvaikeuksilta. Avaamisen haittapuolena on se, että lääkkeen paha maku saattaa tulla esille. Kaikkia kapseleita ei kuitenkaan saa avata. Tällaisia ovat esimerkiksi nestemäistä lääkettä sisältävät kapselit sekä kapselit, jotka on päällystetty hitaan ja samalla pidemmän vaikutuksen aikaansaamiseksi (depotkapselit) tai lääkeaineen vapautumiseksi vasta ohutsuolessa (enterokapselit). Tieto siitä, voiko kapselin avata, löytyy pakkausselosteesta. Suurin osa kapseleista säilyy huoneenlämmössä pakkaukseen merkittyyn päivämäärään asti.

Oraalinesteet

Oraalinesteitä, joita aikaisemmin nimitettiin mistuuroiksi, käytetään varsinkin pienillä lapsilla. Lapsen on usein helpompi niellä lääke nesteenä kuin tablettina tai kapselina. Yleisimmin käytettyjä oraalinesteitä ovat pienten lasten antibioottikuurit ja kipulääkitys sekä kaikenikäisten yskänlääkkeet.

Lääkettä annostellaan suuhun oikea annos, minkä jälkeen se niellään. Lääke annetaan lapselle mittaruiskulla, -mukilla tai -lusikalla. Tavallista lusikkaa ei tule käyttää, jotta ei tule annosvirheitä. Kun lääkepullossa on teksti "ravistettava", on tärkeää ravistaa pulloa ennen jokaista ottokertaa, jotta lääkettä on tasaisesti joka puolella nestettä. Näin varmistetaan, että kaikissa annoksissa on sama määrä lääkeainetta.

Oraalinesteet on pyritty tekemään miellyttävän makuisiksi. Jos lääke on kuitenkin lapsen mielestä pahanmakuinen tai lapsi ei muun syyn takia halua ottaa lääkettä, voi kokeilla lääkkeen antoa ruiskulla kielen yli kohti posken takaosaa, kielen ja posken väliin, jolloin lääkkeen poissylkeminen vaikeutuu. Jos lääkeannos jää suuhun eikä lapsi suostu sitä nielemään, kurkun kevyt siveleminen alaspäin saattaa auttaa.

Oraalinesteen sekoittamista ruuan tai juoman sekaan ei suositella. Todennäköisesti lapsi maistaa lääkkeen maun ruuan seastakin ja saattaa tulla epäluuloiseksi myös ruokaa kohtaan. Jos ruokaan sekoittaminen kuitenkin tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, on varmistuttava siitä, että lapsi nauttii koko annoksen eli lääke kannattaa sekoittaa hyvin pieneen määrään ruokaa tai juomaa.

Pakkauksessa ja pakkausselosteessa on ohjeet lääkkeen säilyttämisestä ja säilyvyydestä. Jotkut antibiootit on säilytettävä jääkaapissa. Apteekissa niihin merkitään myös säilytysaika, jonka jälkeen niitä ei tule enää käyttää. Jäljelle jäänyt oraalineste tulee toimittaa apteekkiin hävitettäväksi.