Mistä saan tietoa lääkkeistä?

Lääkkeistä saa tietoa esimerkiksi lääkepakkauksesta, pakkausselosteesta ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

Lääkepakkauksesta

  • Lääkepakkaukseen on kirjoitettu muun muassa lääkkeen nimi, vaikuttava lääkeaine ja lääkkeen vahvuus sekä se, onko lääke esimerkiksi tabletti, liuos vai voide.
  • Ilman reseptiä saatavissa itsehoitolääkkeissä lääkepakkaukseen on kirjoitettu lääkkeen käyttötarkoitus ja käyttöohjeet.
  • Reseptilääkkeissä lääkepakkaukseen on apteekissa laitettu ohjelippu, jossa on lääkärin reseptiin kirjoittama lääkkeen käyttöohje.
  • Tärkeää on katsoa lääkepakkauksesta lääkkeen viimeinen käyttöpäivämäärä ja mahdolliset ohjeet säilytyksestä.
  • Lääkepakkauksessa olevat tiedot ovat lääkeyrityksen laatimia ja viranomaisten hyväksymiä.

Pakkausselosteesta

  • Pakkauksen sisällä oleva pakkausseloste kannattaa lukea ennen lääkkeen käytön aloittamista ja säilyttää myöhemmin esiin tulevia kysymyksiä varten.
  • Erityisen tärkeää on lukea lääkkeen käyttötarkoitus, käyttöohjeet ja muut käytössä huomioitavat asiat, esimerkiksi, onko lääkkeen käytölle esteitä.
  • Pakkausselosteessa luetelluista haittavaikutuksista osa on harvinaisia ja niitä tulee vain harvoille käyttäjille.
  • Selosteessa kerrotaan myös, voiko haittavaikutuksia estää jollakin tavoin.
  • Pakkausseloste on lääkeyrityksen kirjoittama, minkä vuoksi samaa lääkeainetta sisältävien lääkkeiden selosteet voivat hieman erota toisistaan.
  • Myös pakkausselosteen tekstit ovat viranomaisten hyväksymiä.

Terveydenhuollon ammattilaisilta

  • Reseptilääkkeen määräämisen yhteydessä lääkärin kanssa keskustellaan lääkehoidon toteuttamisesta.
  • Rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutettu sairaanhoitaja antaa omalta osaltaan lääkeneuvontaa hoitamilleen potilaille.
  • Apteekissa farmaseutti tai proviisori neuvoo ja opastaa lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä.
  • Myös sairaanhoitaja ohjaa ja neuvoo potilaita lääkkeen käytössä.
  • Lääkkeisiin liittyvissä myrkytystilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä Myrkytystietokeskukseen ja raskaudenaikaiseen lääkkeiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä Teratologiseen tietopalveluun.
  • Terveydenhuollon ammattilaisilla on asianmukainen koulutus ja luotettavat tiedonlähteet, joiden pohjalta he voivat antaa luotettavaa ja puolueetonta tietoa lääkkeistä.

Internetistä

  • Internetistä löytyy toisaalta luotettavaa ja asianmukaista tietoa, mutta toisaalta myös kyseenalaista tietoa.
  • Potilasjärjestöjen sivuilla on kerrottu sairauksista ja niiden hoidosta selkeästi ja ymmärrettävästi.
  • Lääkeyritysten sivuilta löytyy valmistekohtaista tietoa lääkkeistä.
  • Lääkkeisiin liittyvää tietoa löytyy myös viranomaistahojen, esimerkiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Kelan sivuilta.
  • Sivujen luettavuuden arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
  • Kuka sivuja ylläpitää?
  • Milloin sivut on päivitetty?
  • Mihin sivuilla esitetty tieto perustuu? Onko tiedon taustalla tutkimuksia tai vastaavaa luotettavaa näyttöä vai perustuuko tieto esimerkiksi yksityishenkilön omiin kokemuksiin?
  • Voit arvioida tiedon luotettavuutta myös Fimean verkkosivuilta löytyvän KATSE-tarkistuslistan avulla.

Lisätietoja

Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin sivuilta löytyvät Käypä Hoito -suositukset, myös potilasversiot.

Terveyskirjastosta löytyy tietoa terveydestä, sairauksista ja oireiden hoidosta, sekä Lääketietoa verkossa -linkkikokoelma, mikä ohjaa suomenkielisiin luotettaviin tietolähteisiin (hae terveyskirjastosta sanalla ”lääketieto”).

Facebookista löytyy lääkealan toimijoiden ja potilasjärjestöjen yhteistyönä ylläpidetty Tunne lääkkeesi -sivu, jonka kautta jaetaan luotettavaa lääketietoa.