Lihasjännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, joka liittyy niska- ja hartiaseudun lihasten jännitystilaan, psyykkisiin tekijöihin (esimerkiksi masennus, koulupelko, univaikeus) tai virheelliseen purentaan. Päänsäryn syynä voi olla myös esimerkiksi flunssa, kuukautisten alkaminen, meluisa ympäristö, stressi tai väsymys. Lihasjännityspäänsäryn oireet poikkeavat migreenistä (ks. myös migreeni). Samalla lapsella voi kuitenkin olla monenlaista päänsärkyä, esimerkiksi migreeniä sairastavalla esiintyy usein myös jännityspäänsärkyä.

Oireet

Lihasjännityspäänsäryssä oireena ovat jomotus takaraivossa ja ohimoilla, mistä se leviää koko päähän. Kipu tuntuu usein puristavana ja se alkaa vähitellen pahentuen iltaa kohti.

Ehkäisy

Säännöllinen ruokailu, riittävä uni, lepo, hyvä työasento ja liikunta voivat ehkäistä päänsärkyä.

Hoito

Lapsen päänsäryn syy on aina pyrittävä selvittämään. Jos päänsärky jatkuu pidempään tai sitä esiintyy toistuvasti, on syytä käydä lääkärissä. Mikäli päänsärkyyn liittyy muita oireita, kuten tajunnan häiriötä, niskajäykkyyttä, näkö-, kuulo- tai tasapainohäiriötä, on syytä mennä lääkäriin heti. Jos on epäilys, että päänsärky voi johtua purennasta, on otettava yhteys hammaslääkäriin. Näön heikkenemisestä johtuva päänsärky kuuluu silmälääkärin arvioitavaksi.

Lihasjännityspäänsäryn lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat rentoutuminen, kävely raittiissa ilmassa, venyttely, liikunta, kipeiden alueiden hieronta ja kylmäpussin pitäminen kipeytyneellä alueella.

Särkylääkkeistä ei juurikaan ole apua lasten lievän jännityspäänsäryn hoidossa.

Erityishuomioita opettajille

Päänsärkyä valittavalta lapselta kannattaa kysyä, onko hän syönyt riittävästi ja ollut ulkona välitunnin aikana. Aina päänsäryn hoitoon ei tarvita kipulääkkeitä. Lasten niska- ja hartiavaivat ovat lisääntyneet, joten kannattaa kiinnittää huomiota usein päänsärkyä valittavien oppilaiden työasentoon, tietokoneen ja mobiililaitteiden käyttöön ja asentoon niitä käyttäessä sekä pulpetin sopivuuteen. Vanhempiin kannattaa ottaa yhteyttä, mikäli lapsi valittaa päänsärkyä toistuvasti.

Migreenin ja lihasjännityspäänsäryn eroja
Migreeni	Lihasjännityspäänsärky
rasitus pahentaa	liikunta voi helpottaa
oksentelua	ei valonarkuutta
voimakas särky	kohtuullinen särky
alkaa öisinkin	alkaa päiväsaikaan
kohtauksittainen	jatkuva, tasainen

 

Lisätietoja:

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio

Tietoa lääkkeestä löydät kauppanimellä Fimean lääkehausta. Hae lääkkeiden kauppanimet vaikuttavan lääkeaineen mukaan Kelan lääkehausta.

Terveyskirjastosta voit hakea tietoa sairauden nimellä.

Perustietoa lääkkeiden oikeanlaisesta käytöstä löydät sivulta Miten käytät lääkettäsi oikein?